sutra 2:55

tataḥ paramā-vaśyatendriyāṇām ॥55॥ Siitä, korkein hallinta aisteista (2:55). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Jotkut sanovat, että halun puute aistikohteisiin on aistinelinten hallintaa. Halulla viitataan takertumiseen ja kiintymykseen, joka vie ihmisiä pois hyvästä ja autuudesta. Toiset puolestaan sanovat, että aistinautinnot, joita pyhät kirjoitukset eivät kiellä ovat sallittuja, … Continue readingsutra 2:55

sutra 2:54

svaviṣayāsaṁprayoge cittasya svarūpānukāra-ivendriyāṇāṁ pratyāhāraḥ ॥54॥ ”Vetäytyminen”; kun aistit eivät ole yhteydessä omiin kohteisiinsa, ikään kuin jäljitellen mielen luonnetta (2:54). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Nyt, mitä on pratyāhāra? …(sutra)…Vailla yhtyettä vastaaviin kohteisiinsa, aistit ikään kuin imitoivat mielen luonnetta, eli kuten mieli, joka on lakkauttanut toimintansa, nekin … Continue readingsutra 2:54

sutra 2:53

dhāraṇāsu ca yogyatā manasaḥ ॥53॥ Ja mieli saavuttaa sopivuuden keskittymiselle (2:53). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Lisäksi mieli saavuttaa sopivuuden keskittymiselle pelkästään prānāyāman harjoittamisen seurauksena yhteensopivasti sutran (I:34) kanssa: Tai hengen ulostyöntämisestä tai pidättämisestä.” Kommentaarin kommentoija Vāchaspati Mishra kuittaa tämän yhdellä lauseella: ”Hengen pidättäminen vakaannuttaa mielen … Continue readingsutra 2:53

sutra 2:52

tataḥ kṣīyate prakāśa-āvaraṇam ॥52॥ Siitä valon peite katoaa (2.52). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre (kuten ensimmäinen kommentaari oli alkujaan nimeltään; se sai vasta myöhemmin otsikon Vyāsan Bhāsya): ”Joogin tapauksessa, joka harjoittaa prānāyāmaa, erottelukykyä estävä karma hupenee. Tästä on sanottu näin: ‘Himon maaginen panoraama peittää sattvan paksulla … Continue readingsutra 2:52

sutra 2:51

bāhyābhyantara viṣayākṣepī caturthaḥ ॥51॥ Neljäs menee ulkoisen ja sisäisen kohteen (tai operaation) tuolle puolen (2:51). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre eli ensimmäinen kommentaari kuuluu näin: ”Kun säännöstelemällä paikkaa, aikaa ja lukumäärää on menty ulkoisen kohteen (tai operaation) tuolle puolen; samalla tavalla myös sisäisen kohteen (tai operaation) … Continue readingsutra 2:51

sutra 2:50

bāhyābhyantara-stambha vr̥ttir deśa-kāla-sankhyābhiḥ paridr̥ṣṭo dīrgha-sūkṣmaḥ ॥50॥ Ulkoisesta, sisäisestä ja pysähtyneestä toiminnasta tehdään pitkää ja hienovaraista säännöstelemällä paikkaa, aikaa ja lukumäärää (2.50). Bhāsya eli ensimmäinen kommentaari: ”Tämä on ulkoista toimintaa, kun uloshengityksen jälkeen ei ole liikettä. Sisäistä toimintaa, kun sisäänhengityksen jälkeen ei ole liikettä. Kolmas on … Continue readingsutra 2:50

sutra 2:49

tasmin sati śvāsa-praśvāsyor gati-vicchedaḥ prāṇāyāmaḥ ॥49॥ Siinä tilassa sisään- ja uloshengityksen liikkeen estäminen on ”hengityshallintaa” (2.49). Ensimmäinen kommentaari (ks. Hariharānanda; Rāma Prasāda): ”Kun asento on hallussa, joko ulos- tai sisäänhengityksen pidättäminen on prānāyāmaa.” Broo tuo esille, että Patanjali ei ole aiemmin sanonut joogan osien seuraavan … Continue readingsutra 2:49

sutra 2:48

tato dvaṅdvān abhighātaḥ ॥48॥ Silloin vastakohtaisuudet eivät häiritse (2.48). Ensimmäinen kommentaari kokonaisuudessaan: ”Kun asento hallitaan eivät häiritse enää vastakohtien parit, kuten kylmä ja kuuma.” Ja myöhemmät kommentaarit jatkavat vastakohtien havainnollistamista esimerkein: tuska ja nautinto, ilo ja suru, menestys ja epäonnistuminen, kunnia ja häpäisy, valo ja … Continue readingsutra 2:48

sutra 2:47

prayatna-śaithilyānanta-samāpattibhyām ॥47॥ Hellitämällä ponnistelu ja/tai uppoutumalla äärettömään/ikuiseen (2.47). …Sanan āsana alkuperäinen merkitys oli siis ”istuin”. Noin ajanlaskumme alussa (viimeistään) sanaa alettiin käyttämään myös kehon istuma-asentoon viitaten. Toki istuma-asennossa oli tehty meditatiivisia harjoituksia jo kauan ennen sitä, mutta ei välttämättä nimellä āsana. Sitten ensimmäisen vuosituhannen taitteessa … Continue readingsutra 2:47