sutrablog

taj-jayāt prajñālokaḥ ॥5॥ Sen hallinnasta: ymmärryksen valo (3.5). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Saṁyaman hallinnasta, keskittyneisyydestä kehkeytyy ymmärryksen valo. Kun saṁyama vakiintuu, syventymisellä saavutettu tieto muuttuu puhtaammaksi ja puhtaammaksi.” Ensimmäinen kommentaari antaa ymmärtää, että samādhi saṁyaman huipentumana sisältää vielä eri tasoja, koska tieto voi muuttua puhtaammaksi … Continue readingsutra 3:5

trayam ekatra saṁyamaḥ ॥4॥ Nämä kolme yhteen kohteeseen on kiinnittymistä (3.4). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Nämä kolme eli dhāranā, dhyāna ja samādhi yhdessä ovat nimeltään saṁyamaḥ. Nämä kolme yhdessä ovat saṁyamaḥ. Nämä kolme harjoitusta samaan kohteeseen on saṁyamaḥ. Tässä systeemissä tämän trion tekninen termi on … Continue readingsutra 3:4

tad evārtha-mātra-nirbhāsaṁ svarūpa-śūnyam-iva-samādhiḥ ॥3॥ Ja kun siinä vain kohde loistaa esille, kuin omaa olemusta ei olisi, on ”syventymistä” (3.3). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Kun meditaatiotilasta tulee niin syvä, että vain kohde omassa olemuksessaan loistaa tajunnassa, ikään kuin hävittäen jäljet reflektiivisestä ajattelusta, sitä on samādhi.” Rakkaalla … Continue readingsutra 3:3

tatra pratyayaikātānatā dhyānam ॥2॥ Siinä huomion yksisuuntautuneisuus on ”meditaatiossa olemista” (3.2). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Siinä kohteessa tajunta samassa objektissa jatkuvana virtana eli ilman muiden ajatusten keskeytystä, tätä on ‘meditaatio’”. Tässä ei ole siis kyse erillisestä harjoituksesta suhteessa edelliseen sutraan, vaan on kyse sen jatkumosta … Continue readingsutra 3:2

deśa-bandhaś cittasya dhāraṇā ॥1॥ Mielen sitominen yhteen paikkaan on ”keskittymistä” (3.1). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Viisi joogan ulkoista apuvälinettä on selitetty, nyt on keskittymisen vuoro: ‘Mielen sitominen yhteen paikkaan on keskittymistä’. Keskittyminen koostuu mielen päättäväisestä kiinnittämisestä navan kehään, sydämen lootukseen, pään valon keskukseen, tahi nenän- … Continue readingsutra 3:1

atha vibhūti-pāda Nyt mahdeista… Huom! Tämä postaus on julkaistu suurelta osin Anandassa (2018) nimellä ”Supernormaalia”. Valtaosa luvun sutrista käsittelee super- tai paranormaaleja kykyjä, ja käsittelen niitä sutrakommentaarien lisäksi pohjautuen parapsykologiaan (esim. Radin; Stevenson; Tucker; Braud jne.). Luku alkaa saattamalla päätökseen joogan kahdeksan osan käsittelyn; ja … Continue readingIntro: III luku

brahmacrya revisited… Pohdintaa pidättyväisyydestä…. Astangajooga on kokenut kolauksen hiljattain. MeToo-kampanjan myötä paljastui, että modernin astangajoogan isänä pidetty Pattabhi Jois on kosketellut osaa naisoppilaista asiattomasti, jopa vuosikausia. Nyt asia on saanut julkisuudessa uudet mittasuhteet, kun P. Joisin tyttärenpoika, ja perinteen virallinen pääopettaja Sharath avasi suunsa – … Continue readingIntermission: Ajankohtaista pohdintaa

Patanjalin joogasutrien luvut voi teemoittain jaotella osiin, jolloin yksi luku on helpompi nähdä johdonmukaisena kokonaisuutena. Tähän jaotteluun ei tietenkään ole olemassa mitään yhtä ainoaa oikeaa tapaa, ja jakoa onkin tehty useammalla kuin yhdellä tavalla (esim. Hartranft 2003; Woods 2007). Esitän tässä yhden jaottelun… Sutrat 1-11: … Continue readingSādhana-Pāda: Yhteenveto

tataḥ paramā-vaśyatendriyāṇām ॥55॥ Siitä, korkein hallinta aisteista (2:55). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Jotkut sanovat, että halun puute aistikohteisiin on aistinelinten hallintaa. Halulla viitataan takertumiseen ja kiintymykseen, joka vie ihmisiä pois hyvästä ja autuudesta. Toiset puolestaan sanovat, että aistinautinnot, joita pyhät kirjoitukset eivät kiellä ovat sallittuja, … Continue readingsutra 2:55