sutra 1:1

Posted on

Samadhi-Pada – Syventyminen

atha yogānuśāsanam 1

1) Ja nyt joogan opetus

Ja tämä toimii Patanjalin teoksen otsikkona. ”Nyt” on antiikin Intiassa hyväenteinen sana, mutta myös tämän päivän lännessä on tullut suosittu sana, eikä kaikista vähiten Eckhart Tollen ”The Power of Now”-kirjan ansiosta (suom. Läsnäolon Voima). Nyt minä kerron tämän projektin alkusyistä. Tämä on uudenlainen joogablogi. Päätarkoitukseni on käydä vuoropuhelua ystäväni Måns Broon tekemän Patanjalin Yoga-Sutran käännöksen ja kommentaarin kanssa. Eniten tästä blogista saa irti, jos omistaa myös Broon teoksen, mutta tätä blogia voi toki lukea myös itsenäisenä teoksena.

Måns Broo on tehnyt ainoan suomalaisen käännöksen Patanjalin kuuluisasta joogan filosofia-klassikosta. Olen opiskellut kirjaa sekä itsenäisesti usean kommentaarin avulla että usean opettajan, kaikista useimmiten nimenomaan Måns Broon, johdolla. Olen itse opiskellut myös länsimaista filosofiaa sekä psykologiaa – nyt olen jatko-opiskelijana Turun yliopiston filosofian laitoksella. Aivan erityisesti omaa alaani tutkijana ovat nimenomaan mielen filosofia sekä moderni tajunnantutkimus. Patanjalin Yoga-sutra on paljolti nimenomaan mielen filosofiaa meditatiivisten harjoitusten tekemisen näkökulmasta, johon myös länsimaisella tutkimuksella on annettavaa koko ajan enemmän ja enemmän. Olen usein keskustellut Månsin kanssa kriittisesti, ja ajoin kiihkeästikin, monista hänen käyttämistään käsitteistä sekä tulkinnoista. Måns on tullut pari kertaa maininneeksi, että tahtoisi tehdä kommentaaristaan uuden editoidun version. Ja, hän haluaisi käydä kanssani läpi teoksen eriävien mielipiteidemme, tai omien lisäysehdotusteni, osalta.

Tämä blogi on osa tätä projektia. Tarkoituksenani on tuoda esille ytimekkäästi omin sanoin, sen mitä Måns kommentaarissaan kirjoittaa. Lisäksi tahdon tuoda samalla esille tarkoituksenmukaisia lisäyksiä tulkintojen osalta sekä täydentäviä tai vaihtoehtoisia ehdotuksia käsitteiden käyttöön.  Sitten Måns voi aikanaan ottaa tai jättää vapaasti ajatuksiani, jos uusi editio joskus toteutuu. Tällä hetkellä sillä ei ole aikataulua. Tällä blogilla, sen sijaan, on aikataulu: yksi per viikko.

Muutama sana käsitteestä ”joogan filosofia”, joka on Månsin kirjan alaotsikko. Käsitteen voi ymmärtää kahdella tavalla. Suppeammassa merkityksessään, se tarkoittaa Patanjalin Yoga-Sutraa ja sen kommentaareja, varsinkin ennen modernia aikaa kirjoitettuja sellaisia. Yoga-Sutra itseässään on antiikin loppuaikana n. 300-luvulla kirjoitettu suppea mutta tiivis kirja, eli vähän yli 190 ytimekästä ja ajoin kryptistä ”lausahdusta”. Tälle teokselle on syntynyt rikas kommentaariperinne, ja Måns nojaa enimmäkseen ns. klassisiin kommentaareihin, jotka yhdessä alkuperäisteoksen kanssa muodostavat klassisen jooga filosofian, joka puolestaan on yksi kuudesta klassisesta vedalaisesta filosofisesta koulukunnasta. Näin ollen, Månsin kirjassa joogan filosofia viittaa lähinnä sanan suppeampaan merkitykseen.

Huomionarvoista kuitenkin on, että suurin osa tämän päivän intialaisista joogaopettajista edustavat Vedantaa, joka on noin kymmenen koulukunnan voimalla, modernin ajan Intian SE filosofia – ja näin ollut jo keskiajoista lähtien. Näin ollen, suurin osa tämän päivän joogeista tulkitsee joogaa ”Vedantalinssien” läpi. Tähän on myös hyviä syitä, koska joogasta puhutaan nykymerkityksessään ensimmäistä kertaa Upanishadeissa, jotka muodostavat paitsi kaiken intialaisen filosofian kivijalan, ja myös Vedantan alun. Joka tapauksessa, tästä päästään siihen laajempaan merkitykseen joogan filosofian suhteen. Tällä saatetaan siis viitata sateenvarjoterminä mihin tahansa filosofiseen, henkiseen tai jopa uskonnolliseen puheeseen tai kirjoitukseen, jota esiintyy joogaharjoituksiin liittyen. Täten se voi olla niin klassista samkhya-yogaa, kuin myös vedantaa, buddhalaisuutta, shaivismia, vaishnavismia, shaktismia, tantrismia, sikhismiä, jainismia, shamanismia, marxismia, new age-ajattelua, kristinuskoa, transpersoonallista psykologiaa tai vaikkapa neurofilosofiaa tms. Tuossa listassa menevät tarkoituksella filosofiat ja ideologiat sekaisin havainnollistaakseni sillisalaattia. Tämän blogin anti kuuluu pääasiassa nimenomaan tähän jälkimmäiseen laajempaan otantaan. Tällä en tarkoita, että yritän yhdistellä kaikkea edellä mainittua, mutta saatan ottaa vaikutteita monelta suunnalta.

Itse filosofia-sanaa voisin vielä avata tässä yhteydessä, koska länsimainen ja itämainen ajattelu kohtaavat. Mutta kohtaavatko ne ensinkään tuossa sanassa filosofia?. Monasti länsimaissa puhutaan filosofiana vain eurooppalaisesta ja amerikkalaisesta ajattelusta. Tokihan filosofia käsite on syntynyt Euroopassa, ja tarkemmin antiikin Kreikassa, ja sen alkuperä viittaa ”viisauden rakastamiseen”. Intiassa taas käytetään eri alkuperän omaavaa sanaa, kun puhutaan samankaltaisesta perimmäisten asioiden syväluotaavista pohdiskeluista, jotka voivat olla metafysiikkaa, etiikkaa, tietoteoriaa, logiikkaa, kosmologiaa, psykologiaa ja teologiaa. (Tässä menevät nyt sekaisin nyky-filosofian osa-alueet ja erilliset tieteenalat, sillä kaikki tiede oli alkujaan antiikin aikaan ”vain filosofiaa”.) Intiassa vastaava sana, joka niputtaa perimmäisten asioiden mietiskelyn yhteen on ”darshan”, jonka etymologia on puolestaan ”näkemisessä”.

Näkemisestä löytyykin mielenkiintoien yhteys länsimaisen filosofian jättiläiseen eli Platoniin. Plato kirjoitti ns. ”Seitsemännessä Kirjeessään”, että joistakin asioista hän ei tule koskaan kirjoittamaan, koska jotkut asiat voi vain suoraan ”nähdä”, oivallusten ja intuition kautta. (Myös intuito-sanan alkuperä viittaa sopivasti näkemiseen tai katselemiseen.) Samoin voisi sanoa meditatiivisten harjoitusten tuomista tiloista ja kokemuksista. Patanjali käyttääkin usein sanaa ”näkijä” puhuessaan subjektista, joka on se todellinen, varsinainen Itse. Niin, monasti länsimainen ja itämainen filosofia vastakainasetellaan – mielestäni turhaan. Nimittän, silloin yleensä vertaillaan (post)modernin ajan länsimaista ajattelua antiikin ajan itämaiseen vastaavaan. Jos vertailun kohteeksi otetaankin antiikin aikaiset ajatukset molemmista ilmansuunnista, niin erot ovat jo pienempiä.

Kuulin vasta kysymyksen, että voiko puhua itämaisesta filosofiasta, koska he eivät käytä alkujaankaan sitä sanaa? Nyt tässä blogissa saatetaan puhua molempien ilmansuuntien oivalluksista, päätelmistä ja johtopäätöksistä sekä filosofiana että suorana näkemisenä. Tässä nimenomaan tiettyihin kysymyksiin ja ongelmiin syventyminen on se olennainen tekijä. Syventyminen on myös tämän Patanjalin ensimmäisen luvun nimen suomennos. Sekä idässä että lännessä filosofien syventyminen meditoimiinsa asioihin on ollut hyvin henkilökohtainen projekti kautta aikain. Se on aina ja kaikkialla voinut johtaa itseoivallukseen, joka on varsinkin intialaisen filosofian keskiössä. Mutta myös Platon kehoitti, että ”Tunne itsesi”! Väitän, että se ei ollut täysin vieras asia myöskään lukuisille länsimaisille filosofeille vielä modernin ajan alussakaan (esim. Descartes, Spinoza, Leibnitz, Berkeley, Kant). Se on vain unohtunut, tai jäänyt marginaaliin lännessä vasta postmodernina aikana; ns. analyyttisen filosofian, luonnontieteiden, materialismin, teknologian, arvorelativismin ja eksistentiaalisen ahdistuksen aikakaudella. Mutta se on tehnyt tuloaan takaisin myös lännen akateemisissa piireissä jo jonkin aikaa, joten lännen ja idän ajatusten vuoropuhelu sekä vertailu on ajankohtaisempaa kuin koskaan.

Tavoitteeni on siis julkaista yksi uusi sutra kerran viikossa. Tässä onnistuessani projekti kestää vajaat neljä vuotta. Aloittelen samaan aikaan myös väitöskirjaa, joka liittyy suoraan joogan filosofiaan sekin. Täten, nämä toisiinsa kietoutuvat projektit saattavat valmistua samoihin aikoihin. Katsotaan kuinka käy!

Text: Marko Mikkilä, foto: Katja Metsätähti.

 

One Reply to “sutra 1:1”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *