Sādhana-Pāda: Yhteenveto

Patanjalin joogasutrien luvut voi teemoittain jaotella osiin, jolloin yksi luku on helpompi nähdä johdonmukaisena kokonaisuutena. Tähän jaotteluun ei tietenkään ole olemassa mitään yhtä ainoaa oikeaa tapaa, ja jakoa onkin tehty useammalla kuin yhdellä tavalla (esim. Hartranft 2003; Woods 2007). Esitän tässä yhden jaottelun…

Sutrat 1-11: Toiminnan jooga ja syväpsykologiaa

Sutrissa 1-2 Patanjali ensin määrittelee toiminnan joogan ja sen toivotut tavoitteet sekä mahdolliset tulokset. Koko teoksen voi katsoa käsittelevän kolmea joogametodia eli ”meditaation jooga” (1. luku), ”toiminnan jooga” (2. luku) ja ”kahdeksan osainen jooga” (2. ja 3. luku). Tai vaihtoehtoisesti sen voi nähdä käsittelevän kahta eri menetelmää; eli ensimmäisen luvun ”meditaation jooga”, jossa heti otetaan tavoitteeksi samādhi; jatoisen luvun ”toiminnan jooga”, jossa tehdään myös meditointiin valmistavia harjoituksia – ja täten tulkittuna ashtānga olisi toiminnan joogan tarkentamista. Mutta koko teoksen voi käsittää myös vain yhtenä (sāmkhya-filosofisena) kuvauksena joogasta, jota toki voi ja kannattaa soveltaa erilaisille ihmisille eri tavoin! (Paljon riippuu siitä, kuinka tulkitsee sutrat 10-11?)

Sutrat 3-9 määrittelevät alitajuntaamme ja sen vaikutuksia ”tietoiseen mieleemme”. Patanjali puhuu viidestä mielen häiriöstä tai estävästä tekijästä (vrt. Broo 2019 ja Bryant 2009), hieman samaan tapaan kuin ensimmäinen luku alkoi viidellä ”mielen toiminnolla”. Hän määrittelee näiden keskeiseksi estäväksi tekijäksi tietämättömyyden, eli ”suoran omaan kokemukseen perustuvan tiedon puutteen” tai ”kyvyttömyyden nähdä asiat sellaisenaan” (vrt. Broo 2019; Bryant 2009; Hartranft 2003). Nämä toisen luvun mielen alitajuiset häiriöt ovat nimenomaan noiden ensimmäisen luvun mielen toimintojen taustalla. Erona näissä on mm. se, että mielen toimintojamme voimme suoraan havainnoida tässä ja nyt, kun taas alitajuntaamme emme voi suoraan havainnoida. Ei ole itse asiassa mitään, mitä voisimme suoremmin havainnoida kuin omat mielen liikkeemme! Ne ovat mitä ne ovat hetkestä hetkeen, ja ne esittäytyvät meille suoraan ilman suodattimia; mutta ne itsessään suodattavat mahdollisesti alitajuntaamme ja kehomme ulkopuolista maailmaa. Eli tuo ”ulkoinen ilmiömaailma” on mielemme värittämää, ja täten siitä tulee samalla myös osa mielemme liikkeitä. Sen sijaan, alitajuntamme ”möykyt ja sattumat” ovat meille itsellemmekin suoran tiedon tuolla puolen. Mutta voimme toki omasta käytöstämme päätellä niistä jotain. Ja tekemällä meditatiivisia ja puhdistavia harjoituksia nekin voivat nousta tajuntaan muodossa tai toisessa.

Sutrat 10-11 kuvaavat sitä kuinka näitä alitajuisia painautumiamme voidaan heikentää ja poistaa. Nämä mielen alitajuiset esteet ovat Patanjalin mukaan hienovaraisia ilmiöitä. Ja ne voidaan purkaa tai liuottaa saamalla mieli täydellisen yksikohteiseksi, ja lopulta pysäyttämällä mieli, kuten tapahtuu kohteellisessa ja kohteettomassa samādhissa (sutra 10). Kohteettomassa samādhissa ei ole enää mitää mielen kohteita, on vain puhdas tietoisuus. Ja niiden toiminnot eli mielen tajuiset liikkeet voidaan aina hetkellisesti pysäyttää tai hiljentää meditatiivisessa tilassa (dhyāna), jossa mieli virtaa vaivattomasti valittuun kohteeseen (sutra 11).

Summa summarum; osa ihmisistä voi suoraan alkaa tekemään vain meditaatioharjoituksia, ja sitä kautta päätyä samādhi-tiloihin (1. luku). Sen sijaan, jos alitajuiset estävät tekjiät ovat liian isoja ja karkeita tarvitaan myös muunlaisia harjoituksia (2. luku). Mutta silti alusta asti Patanjali joogassa on suositeltavaa tehdä myös meditaatioharjoituksia (sutrat 1:32-39). Ensimmäisessä kommentaarissa sutraan 11 esitetään vaatteidenpesuvertaus, jota Rāmānanda Sarasvatī on myöhemmin tarkentanut. Vertauksen mukaan karkeat liat saa pois ravistelemalla (joskus hyvinkin fyysisesti), ja sen jälkeen lika pestään pois pesuaineella; ja jotta estettäisiin vaatetta likaantumasta uudestaan se on ”tuhottava” eli sen olemassaolo on lakkautettava (vrt. sanan nirvāna perusmerkitys). Tämän voi tulkita vertauksena toiminnan joogasta, meditaation joogasta ja lopullisesta vapautumisesta (esim. Broo 2019). Tai sen voi lukea vertauksena dhyānasta, sabija samādhista ja nirbija samādhista. Tällöin dhyānalla saa mielen hetkellisesti tyyneksi (3:2). Sabija samādhi puolestaan korvaa haitalliset mielen toiminnot hyödyllisillä sellaisilla (3:3 ja 8; 1:50), eli toisin sanoen, rajas ja tamas korvataan sattvalla.Ja nirbija samādhi pysäyttää kaikki, myös hyödylliset, mielen toiminnot ja siivoaa pois painaumia alitajunnastamme.

Sutrat 12-15: Karman laista

Nämä sutrat käsittelevät yleisintialaista katsomusta karman laista. Toisin sanoen, kaikki intialaiset filosofiset koulukunnat hyväksyvät opin karman laista, mutta yksityiskohdissa sen lainalaisuuksista voi olla toki suuriakin eroavaisuuksia. Joka tapauksessa, karman laki liittyy olennaisella tavalla mielen häiriöihin ja painaumiimme. Juuri edellisten elämien takia me olemme harjoituksessamme siinä pisteessä kuin olemme, ja sen takia, jotkut voivat aloittaa suoraan meditaatioharjoituksista.

Sutrat 16-27: ”Neljä jaloa totuutta”

Buddhalaisuuden keskeinen oppi on ns. neljä jaloa totuutta, eli elämä on pohjimmiltaan tyytymättömyyttä tuottavaa, tämän syy on samaistuminen kaikkeen subjektiivisesti koettuun, tästä tyytymättömyyden ikeestä voi vapautua, ja kahdeksan osainen polku on se menetelmä vapautumiseen. Patanjali ei käytä näitä samoja termejä, mutta nämä samat neljä jaloa totuutta löytyvät myös Patanjalilta, alkaen tästä:

Sutrat 16-17 toteavat, että ”tuleva kärsimys on vältettävä” ja ”näkijän ja nähdyn identifikaatio on syy tähän kärsimykseen. Patanjali eroaa tässä Buddhasta siinä, että joogan mukaan on olemassa muuttumaton tietoinen Itse, jota hän tässä kutsuu Näkijäksi. Buddhalaiset taas eivät tunnusta muuttumatonta Itseä; mutta osin voi olla kyse semantiikasta eli sanoille annetuista erilaisista merkityksistä, ja täten toistensa ”ohi puhumisesta”.

(Myös antiikin eurooppalaisessa filosofiassa, eritoten epikurolaisuudessa, puhuttiin ”kaikista häiriöistä vapautumisesta” (ataraksia) tavoitteen arvoisen tilana hieman samaan tapaan kuin Intian shramana-perinteissä. Tästä varoittavana äärimmäisenä esimerkkinä Hegesius, joka oli epikurolaisuuden edelläkävijä, ja halusi minimoida kärsimyksen. Hän suositteli itsemurhaa, menettäen työnsä opettajana, koska menetti liikaa oppilaitaan… Intiassa taas Jainalaisuudessa on tehty kuolemaan johtaneita äärimmäisiä, mm. paastoa sisältäviä, harjoituksia samoista motiiveista. Huom! Tässä blogissa ei suositella äärimmäistä askeesia eikä itsemurhaa, pikemminkin päinvastoin.)

Sutrat 18-24 avaavat tarkemmin Näkijää ja nähtyä eli tietoisuutta ja luontoa, sekä niiden eroavaisuuksia sekä suhdetta.

Sutrat 25-27 esittelevät ne kaksi jälkimmäistä ”jaloa totuutta” ja sen tuloksia. Eli se tapahtuu erottelemalla puhdas tietoisuus nähdyista kohteista (nirbija samādhi) ja tie tähän on ”keskeytymätön erottelukyky”, jonka voi saavuttaa ”kahdeksan osaisella joogalla”. Toisin sanoen jo olet jo valmis erottelmana Itsen ei-itsestä (2:5-6)

Buddhalaisen (ja pitkän meditaatio-)taustan omaava Hartranft avaa tuota erottelukykyä kiitettävällä tavalla. Erottelukykyä ei voi yrittää kultivoida ”mielen voimalla”, vaan se on löydettävissä nimenomaan niinä mielen hiljaisina suvantohetkinä. Toisin sanoen, kyky erotella puhdas tietoisuus tiedostetuista kohteista kultivoituu nimenomaan ajatusten välisten taukojen tuoksinassa.

Sutrat 28-34: Kahdeksan joogan osan esittely ja ”alkeiskurssi”

Tässä, ensimmäisen luvun alun ohessa, teoksen kuuluisimmassa osassa esitellään joogan kahdeksan osaa tai apuvälinettä. Ja se aloitetaan määrittelemällä eettinen ohjeistus eli kielletyt teot (yama) sekä suositeltavat ”hyvän joogin” toiminnot (niyama). Lisäksi vastalääke, jos nistä on vaikea pitää kiinni.

Sutrat 35-45: Kielletyt ja suositellut toiminnat

Nämä sutrat käsittelevät kutakin yamaa ja niyamaa yksitellen, antaen myös lupauksen mitä saavutetaan, kun tullaan täydelliseksi kussakin ”harjoituksessa”. Ja nämä täydellistymä ovat hyvin samankaltaisia kuin kolmannen luvun ”mahtipontiset kyvyt”.

Sutrat 46-55: Muodolliset harjoitukset ja portti sisäänpäin

Sitten tulee ne kolme kuuluisaa āsana-sutraa, sekä viisi prānāyāma-sutraa, ja päälle päätteeksi kaksi pratyāhāra-sutraa. Tässä tehdään siis ”ulkoisia ja muodollisia joogaharjoituksia”.

Text: Marko Mikkilä, foto: Katja Metsätähti.