sutra 3:24

baleṣu hasti-balādīnī 24

Voimiin; norsun ja muiden voima (3:24).

Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre:

Harjoittamalla samyamaa norsun voimiin saavuttaa norsun voimat. Harjoittamalla samyamaa Garudan voimiin saavuttaa Garudan voimat. Harjoittamalla samyamaa (tuulenjumala) Vāyun voimiin saavuttaa tuulen voimat.” (ks. Hariharānanda; Rāma Prasāda.)

Ensimmäisessä kommentaarissa esiintyvä Garuda on hindumytologian lintujen kuningas, joka tunnetaan parhaiten kotkana, jolla Vishnu liikkuu paikasta toiseen. Tarun mukaan Garuda oli voittamaton ja kuolematon, koska hänen kehonsa on tehty pyhän Gayatri-mantran värähtelyistä. Näin ollen, hän saattoi jopa syödä norsun lounaaksi. (ks. esim. Maehle.)

Vāchaspati Mishra kommentoi ensimmäistä kommentaaria ytimekkäästi toteamalla, että joogi saa sen olennon voimat, johon hän keskittyy totaalisesti syventyen (samyama).

Bryant selittää kykyä näin: kaikki on potentiaalisesti mielessä tai tajunnassa. Kaikki fyysinen on klassisen joogafilosofian mukaan vain mielen tai tajunnan ilmentymää. Täten, mieli voi potentiaalisesti ilmentää mitä vain fyysisellä tasolla.

Kontala (2020) puolestaan selittää asiaa näin: ”Periaatteessa elefantin voima kehittyy siten, että elävällä olennolla on elefanttiuteen liittyviä painaumia, jotka ilmentyvät elefanttimentaliteettina. Kun mentaliteetti asettuu elefanttinaaraan kohtuun, se elefantin voiman potentiaali alkaa ilmentyä. Samyamassa ohitetaan toiseen lajiin syntymiseen liittyvä hidastelu, ja ilmennetään mielen potentiaali suoraan.”

Niin tai näin; Bryant jatkaa siteeraamalla tutkija Koelmania: ”Ihmisen yksilöllinen keho ja mieli ovat vain pinnallisesti ja suhteellisesti yksilöllisiä substansseja; pohjimmiltaan keho ja mieli ovat vain suhteellinen energeettinen eriytyminen luonnon perusaineksesta (prakriti), joka on ainoa varsinainen substanssi. Täten, ihminen prakritin luonnollisena organismina kommunikoi, ja on yhtä, prakritin universaalisuuden kanssa.”

(Huom! sanaa substanssi käytetään filosofiassa ainakin kahdella eri tavalla, jotka tulevat sitaatissa ilmi: 1) Metafyysinen perustekijä, joka ei ole redusoitavissa mihinkään muuhun. 2) Aineen ja muodon yksilöllisen yhdistelmän ainutlaatuinen rakenne, esim. jokainen ihmisyksilö on itsessään substanssi. Joogafilosofiassa substanssi esiintyy lähes aina tuossa ensimmäisessä merkityksessä.)

Vivekānanda lupaa, että ääretön määrä energiaa on ihmisen ”käden ulottuvilla”, jos hän vain tietää kuinka saada se haltuunsa. Ja joogi tietää, sanoo hän.

Desikachar esittää vaihtoehtoisen tulkinnan, jonka mukaan tämä sutra ”ei tietenkään tarkoita”, että ihmisjoogi voisi oikeasti saavuttaa norsun voimat, vaan kyse on suhteellisesti ihmiskehon puitteissa norsumaisista voimista. Ehkä totuus on jossain Vivekānandan ja Desikacharin välimaastossa? Tiedetään, että äärimmäisessä tilanteessa ihminen voi adrenaliinin-tai-ties-minkä voimalla tehdä asioita, johon ei kukaan uskoisi hänen kykenevän…

Hariharānanda puhuu tästä myös hyvin maanläheisesti: kaikki fyysisen kulttuurin harjoittajat tietävät, että käyttämällä tietoisesti tahdonvoimaa voi kehittää voimiaan. Samyama jonkun olennon fyysiseen voimaan on tämän tunnetun tosiasian viemistä täydellisyyteen.

Kassila ottaakin esimerkin suoraan urheilun maailmasta: ”Kun urheilija haluaa tehdä uuden maailmanennätyksen, hän keskittyy suoritukseensa, sillä mitä parempi on hänen keskittymiskykynsä, sitä parempi on myös hänen tuloksensa.” Ja sitten hän jatkaa, että sama pätee myös tieteen ja taiteen maailmaan. ”Keskittymisessä piilee näin menestyksen salaisuus.”

Ranganathan tarkentaa samasta aiheesta puhuen psykologisen harjoittelun voimasta fyysisten taitojen suhteen. Hänkin muistuttaa, että tämä on mahdollista, koska mieli ja keho ovat samaa perusainesta, eli ne eivät ole kategorisesti erilaisia tai erillisiä. Koska mieli ja keho ovat saman perusaineksen jatkumolla hienovaraisemmasta karkeampaan, niin kaikki mielen aktiviteetti vaikuttaa kehoon, ja kaikki kehon aktiviteetti vaikuttaa mieleen. Tästä käytännöllisenä ja hyödyllisenä esimerkkinä, että liikunta vähentää ja ennaltaehkäisee masennusta.

Varsinaisen psykologisen harjoittelun tehokkuutta on tutkittu paljonkin, ja siitä on olemassa ristiriitaisia tuloksia (niin kuin lähes kaikesta, kun tutkimuskohteena on ihminen!). Eräs tutkimusten sarja – josta itse olen kuullut – kertoi, sekä pianon soiton että sormivoimien kehittämisen harjoittelusta. Molemmissa saatiin aluksi jopa yhtä hyviä tuloksia harjoittelemalla vain omassa mielessään verrattuna kontrolliryhmään, joka harjoitteli fyysisesti. Mutta mitä pitempään harjoittelua jatkettiin, niin sitä enemmän fyysinen harjoittelu alkoi näyttäytymään tehokkaampana suhteessa mielikuvaharjoitteluun. Mutta useita viikkojakin jatkuvassa harjoittelussa mielikuvaharjoittelulla saavutettiin noin 60% siitä edistyksestä, mitä fyysisellä harjoittamisella saatiin aikaan (mitattuna lähtötilanteesta). Eli mielikuvaharjoittelu ehdottomasti kannattaa, jos ei ole muuhun mahdollisuutta! Tai käytännössä sitä yleensä käytetään tietysti fyysisen harjoittelun tukena, koska lihasten täytyy saada myös levätä. Olen itse joskus tehnyt āsanaharjoitusta unessani, ja yleensä silloin on ollut hyvin notkea olo aamulla!

Maehle taas tuo esiin, että nykyaikainen NLP (neurolinguistic programming) toimii hieman samalla tavalla. NLP:ssa pyritään esimerkiksi kopioimaan jonkun oman alansa mestarin elämä, ja tällä tavoin kopioimaan hänen kyvyt. Myös metodinäyttelijät käyttävät samanlaista strategiaa sisäistäessään roolinsa. Samoin kiinalaisissa taistelutaidoissa käytetään samaa metodia samaistumalla eläimiin, ja usein hyvinkin meditatiivisesti ja antautuen – toisinaan myös osana laajempaa filosofista maailmankatsomusta, kuten joogassa. Maehle kuitenkin huomauttaa, että yleensä meillä on edellä mainitun kaltaisessa kopioimisessa rajoitteena omat alitajuiset painaumat, jotka ehdollistavat meidät toimimaan tiettyjen rajojen puitteissa. Maehlen mukaan kuitenkin joogi voi täydellisessä samyamassa ylittämään omat alitajuiset rajoituksensa, joten tässä voidaan mennä ”pelkän kopioimisen tuolle puolen”. (vrt. Broo 2019: ”Kiinnittymällä jonkun elävän olennon tai luontokappaleen erityiseen voiman harjoittaja pystyy erottamaan voiman sen haltijasta ja sitten ikään kuin kopioimaan sen itselleen.”)

Maehle kuitenkin muistuttaa, että mikä tahansa voima, millä hyvänsä metodilla saavutettuaan voi nousta esteeksi vapautumisen tiellä. Kaikki voimat ovat joka tapauksessa ohimeneviä, kun taas joogassa tavoitteena on pysyvä ja kestävä itseoivallus eli puhtaan tietoisuuden tunnistaminen itsessään, ja siihen samaistuminen. Myös Kontala mainitsee, että ”joogavoimat ovat kuitenkin pelkkää hyönteisen räpyttelyä ajan rattaiden valtaisan tuhovoiman edessä”. Sen sijaan, hän kehottaa keskittämään mielen ja kehon voimansa takerruttavista kiusauksista kieltäytymiseen ja toisaalta oppineisuuteen, koska näistä on hyötyä vapautumisen tiellä.

Ps. Tässä ja edellisessä sutrassa sana balāni on lähes poikkeuksetta käännetty voimaksi. Sitten taas toisen luvun sutra 38 vīrya on toisinaan käännetty sanalla voima, toisinaan taas energia, elinvoima, virkeys, tarmo, valta, kyky, siemenneste jne.

Text & foto: Marko Mikkilä.