Author: admin_Marko

Tad api bahiraṅgaṁ nirbījasya ॥8॥ Nekin ovat ulkoisia osia verrattuna siemenetömään (3.8). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Nämä, eli kolme sisäistä harjoitusta, ovat ulkoisia suhteessa siemenettömään syventymiseen. Miksi? Koska siemenettömyys saavutetaan vain näidenkin kolmen lakattua.” Ranganathan painottaa tässä, että samādhi eli syventyminen ei ole sama kuin … Continue readingsutra 3:8

Trayam antarāngaṁ pūrvebhyaḥ ॥7॥ Edellisiin verrattuna nämä kolme ovat sisäisiä osia (3.7). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Dhāranā, dhyāna ja samādhi, nämä kolme ovat enemmän sisäisiä suhteessa joogan päämäärään kuin viisi edellistä eli yama, jne.” Moni myöhempi kommentaattori on tehnyt tuon tarkennuksen ”enemmän sisäisiä” jo itse … Continue readingsutra 3:7

taj-jayāt prajñālokaḥ ॥5॥ Sen hallinnasta: ymmärryksen valo (3.5). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Saṁyaman hallinnasta, keskittyneisyydestä kehkeytyy ymmärryksen valo. Kun saṁyama vakiintuu, syventymisellä saavutettu tieto muuttuu puhtaammaksi ja puhtaammaksi.” Ensimmäinen kommentaari antaa ymmärtää, että samādhi saṁyaman huipentumana sisältää vielä eri tasoja, koska tieto voi muuttua puhtaammaksi … Continue readingsutra 3:5

trayam ekatra saṁyamaḥ ॥4॥ Nämä kolme yhteen kohteeseen on kiinnittymistä (3.4). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Nämä kolme eli dhāranā, dhyāna ja samādhi yhdessä ovat nimeltään saṁyamaḥ. Nämä kolme yhdessä ovat saṁyamaḥ. Nämä kolme harjoitusta samaan kohteeseen on saṁyamaḥ. Tässä systeemissä tämän trion tekninen termi on … Continue readingsutra 3:4

tad evārtha-mātra-nirbhāsaṁ svarūpa-śūnyam-iva-samādhiḥ ॥3॥ Ja kun siinä vain kohde loistaa esille, kuin omaa olemusta ei olisi, on ”syventymistä” (3.3). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Kun meditaatiotilasta tulee niin syvä, että vain kohde omassa olemuksessaan loistaa tajunnassa, ikään kuin hävittäen jäljet reflektiivisestä ajattelusta, sitä on samādhi.” Rakkaalla … Continue readingsutra 3:3

tatra pratyayaikātānatā dhyānam ॥2॥ Siinä huomion yksisuuntautuneisuus on ”meditaatiossa olemista” (3.2). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Siinä kohteessa tajunta samassa objektissa jatkuvana virtana eli ilman muiden ajatusten keskeytystä, tätä on ‘meditaatio’”. Tässä ei ole siis kyse erillisestä harjoituksesta suhteessa edelliseen sutraan, vaan on kyse sen jatkumosta … Continue readingsutra 3:2

deśa-bandhaś cittasya dhāraṇā ॥1॥ Mielen sitominen yhteen paikkaan on ”keskittymistä” (3.1). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Viisi joogan ulkoista apuvälinettä on selitetty, nyt on keskittymisen vuoro: ‘Mielen sitominen yhteen paikkaan on keskittymistä’. Keskittyminen koostuu mielen päättäväisestä kiinnittämisestä navan kehään, sydämen lootukseen, pään valon keskukseen, tahi nenän- … Continue readingsutra 3:1

atha vibhūti-pāda Nyt mahdeista… Huom! Tämä postaus on julkaistu suurelta osin Anandassa (2018) nimellä ”Supernormaalia”. Valtaosa luvun sutrista käsittelee super- tai paranormaaleja kykyjä, ja käsittelen niitä sutrakommentaarien lisäksi pohjautuen parapsykologiaan (esim. Radin; Stevenson; Tucker; Braud jne.). Luku alkaa saattamalla päätökseen joogan kahdeksan osan käsittelyn; ja … Continue readingIntro: III luku