sutra2:39

aparigraha-sthairye janma-kathaṁtā saṁbodhaḥ ॥39॥ Omistamattomuuden lujittuessa syntymien ehtojen ymmärtäminen (2.39). Patanjali on neljässä aiemmassa yamassa puhunut ”vakiintumisesta” (pratiṣṭhāyāṁ), ja nyt hän yhtäkkiä viidennessä ja viimeisessä käyttää samassa asemassa sanaa ”lujittuminen” (sthairye), miksi? No, ehkä se ei ole kovin merkityksellistä; ja joka tapauksessa Arvind Pare – … Continue readingsutra2:39

sutra 2:38

brahmacarya-pratiṣṭhāyāṁ vīrya-lābhaḥ ॥38॥ Pidättyväisyyden vakiintuessa voima(i)n saavuttaminen (2.38). Venkateshānanda aloittaa brahmacaryan käsittelyn kertomalla, omien sanojensa mukaan, sen kirjaimellisen merkityksen: ”Kun sisäinen tajunta virtaa lakkaamatta kohti Brahmania eli Absoluuttia.” Tämä on itsessään yksi meditaation muoto. Ja se voi olla vaikeaa, joten sen merkitys on typistetty viittamaan … Continue readingsutra 2:38

sutra 2:37

asteya-pratiṣṭhāyāṁ sarva-ratnopasthānam ॥37॥ Varastamattomuuden vakiintuessa kaikkien jalokivien lähestyminen (2.37). Vaachaspati Mishra kommentoi tätä vain kahdella sanalla: ”Helposti ymmärrettävissä.” (”Easily understood”, ks. Woods 2007). Mutta en ole itse ihan varma, onko kaikki tähän liittyvät asiat ihan niin helposti ymmärrettävissä. (Vaikka Venkateshananda kutsuukin tätä ”melkein anti-kliimaksiksi” väkivallattomuuden … Continue readingsutra 2:37

sutra 2:36

satya-pratiṣthāyaṁ kriyā-phalāśrayatvam ॥36॥ Totuudellisuuden vakiintuessa toimintojen tulosten tyyssija (2.36). Täydellinen totuudellisuus sanoissa ja ajatuksissa ei johda pelkästään siihen, että sinua arvostetaan luotettavana ihmisenä. Patanjalin ja Vyasan mukaan sanasi alkavat luomaan todellisuutta! Mitä ikinä täydellisen totuudenmukainen ihminen puhuu tai ajattelee, käy toteen. Tässä on yhteistä rajapintaa … Continue readingsutra 2:36

sutra 2:35

ahiṁsā-pratiṣṭhāyaṁ tat-sannidhau vairatyāghaḥ ॥35॥ Väkivallattomuuden vakiintessa hänen läheisyydessään luovutaan vihamielisyydestä (2.35). Tästä lähtee käyntiin yhdentoista sūtran sarja, joissa Patanjali käsittelee yaman ja niyaman täydellistymisen tuloksia. Puhtaus saa osakseen kaksi sūtraa, muut yhdeksän sūtran per rajoitus/määräys. Usein sanotaan, että sarja alkaa väkivallattomuudella, koska se on tärkein, … Continue readingsutra 2:35

sutra 2:34

vitarkāḥ hiṁsādayaḥ kr̥ta-kāritānumoditā lobha-krodha-moha-pūrvakā mr̥du-madhyādhimātrā duḥkhājñānānanta-phalā iti pratiprakṣa-bhāvanam ॥34॥ “Vääristyneiden ajatusten tuotokset eli väkivalta ja niin edelleen; ovat itse tehtyjä, teetettyjä tai sallittuja; miedon, keskivahvan tai intensiivisen ahneuden, vihan tai harhaisuuden synnyttämiä, johtaen loputtomaan tyytymättämyyteen ja tietämättömyyteen.” Tätä on “vastakohdan pohtiminen” (2.34). Tiivistetysti, vääristyneillä ajatuksilla … Continue readingsutra 2:34

sutra 2:33

vitarka-bādhane pratiprakṣa-bhāvanam ॥33॥ Vääristyneiden ajatusten ahdistaessa, vastakohdan pohtiminen (2.33). Tämä alkaa sanalla vitarka, kuten myös sutra I:17; mutta sana on näissä kahdessa sutrassa aikalailla eri merkityksessä. Ensimmäisessä luvussa vitarka viittaa ensimmäiseen eli pinnallisimpaan syventymisen (samādhi) muotoon, joka voidaan ymmärtää esimerkiksi (teoreettisena) tarkasteluna, johon ollaan täysin … Continue readingsutra 2:33

sutra 2:32

śauca saṁtoṣa-tapaḥ-svādhyāyeśvara-praṇidhānāni niyamāḥ ॥32॥ “Määräykset” ovat puhtaus, tyytyväisyys, itsekuri, pyhä lukeminen ja Jumalalle omistautuminen (2.32). Useat kommentaattorit huomioivat, että yama eli rajoitukset koskevat yksilön suhdetta maailmaan ja muihin tunteviin olentoihin; kun taas, niyama eli määräykset koskevat yksilön suhdetta itseensä – muodostaen samalla koko henkilökohtaisen harjoituksen … Continue readingsutra 2:32

sutra 2:31

jāti-deśa-kāla-samayānavacchinnāḥ sārvabhaumā-mahāvratam ॥31॥ Yleispätevinä, luokkaa, paikkaa, aikaa ja velvollisuutta huomioimatta, ne ovat “suuri vala” (2.31). Edellä mainituista rajoituksista ainakin enemmistö löytyy kaikista suurista uskonnoista, ja ne muodostavat viitekehyksen säännöille ja normeille, joiden varassa yhteiskuntamme osin toimivat (Iyengar 1983). Kaikki noudattavat niitä jollain tavalla, kuten Broo … Continue readingsutra 2:31

sutra 2:30

ahiṁsā-satyāsteya brahmacaryāparigrahāḥ yamāḥ ॥30॥ Rajoitukset ovat väkivallattomuus, totuudellisuus, varastamattomuus, pidättyväisyys ja omistamattomuus (2.30). Ranskalainen eksistentialisti Immanuel Levinas on julistanut, että “etiikka on ensimmäistä filosofiaa”, tarkoittaen, että etiikka olisi näin ollen tärkein osa filosofiaa. (Ensisijaiseksi filosofian haaraksi on ehdotettu myös ainakin metafysiikkaa, tietoteoriaa ja logiikkaa.) No, … Continue readingsutra 2:30