Author: admin_Marko

tato dvaṅdvān abhighātaḥ ॥48॥ Silloin vastakohtaisuudet eivät häiritse (2.48). Ensimmäinen kommentaari kokonaisuudessaan: ”Kun asento hallitaan eivät häiritse enää vastakohtien parit, kuten kylmä ja kuuma.” Ja myöhemmät kommentaarit jatkavat vastakohtien havainnollistamista esimerkein: tuska ja nautinto, ilo ja suru, menestys ja epäonnistuminen, kunnia ja häpäisy, valo ja … Continue readingsutra 2:48

prayatna-śaithilyānanta-samāpattibhyām ॥47॥ Hellitämällä ponnistelu ja/tai uppoutumalla äärettömään/ikuiseen (2.47). …Sanan āsana alkuperäinen merkitys oli siis ”istuin”. Noin ajanlaskumme alussa (viimeistään) sanaa alettiin käyttämään myös kehon istuma-asentoon viitaten. Toki istuma-asennossa oli tehty meditatiivisia harjoituksia jo kauan ennen sitä, mutta ei välttämättä nimellä āsana. Sitten ensimmäisen vuosituhannen taitteessa … Continue readingsutra 2:47

sthira-sukham-āsanam ॥46॥ ”Asento” on vakaa ja mukava… Kolme sutraa āsanasta; ja myös kolme merkitystä sanalle āsana. Tässä yhteydessä āsana suurimman osan kommentaareista mukaan tarkoittaa ”istuma-asentoa” (1), jossa voi tehdä hengitysharjoituksia, mantraresitaatiota ja meditoida. Sen lisäksi samaiset kommentaarit tuovat esille, että sanalla on kaksoismerkitys eli se … Continue readingsutra 2:46

samādhi-siddhir īśvara-praṇidhānāt ॥45॥ Jumalalle omistautumisesta syventymisen täydellistymä (2.45). ”Antaumuksesta Jumalalle saavutetaan syventyminen” (P.N. Mukerji). ”Syvällisestä Jumalan mietiskelystä menestys henkisessä syventymisessä” (B. Baba). ”Hurmoksen saavuttaminen tekemällä Jumalasta kaikkien toimintojen motiivi” (R. Prasāda). ”Syventyneen keskittymisen täydellistymä tuloksena omistautuneisuudesta Jumalalle” (J.H. Woods). Neljä käännöstä Vyāsa-kommentaareista itse sutrasta. Ja … Continue readingsutra 2:45

svādhyāyād iṣṭa-devatā saṁprayogaḥ ॥44॥ Pyhästä lukemisesta: yhteys toivottuun jumaluuteen (2:44). Kommentaatorit esittelevät viisi eri aspektia sanalle svādhyāyād: Se perinteisin ja ortodoksisin merkitys tälle sanalle on lukea tai resitoida yhtä Vedaa tiukkojen lausuntasääntöjen mukaisesti päivittäin. Tällöin toteutuu sanan kirjaimellinen merkitys eli ”oma lukeminen”. Perinteisesti brahmaanimiehet oppivat … Continue readingsutra 2:44

kāyendriya-siddhir-aśuddhi-kṣayāt tapasaḥ ॥43॥ Itsekuria vaativista puhdistavista harjoituksista: epäpuhtauksien hävittyä kehon ja aistien täydellisyys (2:43). Tapas-sanan juuri on tap(a), joka tarkoittaa ”kuumentamista”. Tapas käännetään todella monella tavalla, ja sille annetaan monta, monta laajempaa merkitystä. Merkitys on myös erittäin paljon riippuvainen asiayhteydestä. Esimerkiksi, Patanjali itsekin käyttää sanaa … Continue readingsutra 2:43

saṁtoṣād-anuttama-sukha-lābhaḥ ॥42॥ Tyytyväisyydestä: korkeimman onnellisuuden saavuttaminen (2:41). Hariharānanda on ainoa Vyāsaa myöhempi kommentaattori, joka tyytyy vain kääntämään Vyāsan ytimekkään kommentin, eikä kommentoi omin sanoin ollenkaan tätä sutraa. Tästä inspiroituneena, esitän sen tässä suomennettuna: ”Tässä yhteydessä on sanottu: ´Maallisen materian tai aistinautintojen tahi taivaallisten nautintojen tuottama onni … Continue readingsutra 2:42

Sattva-śuddhi-saumanasyaikāgryendriya jayātma darśana-yogyatvāni ca ॥41॥ sekä olemassaolon puhtaus, iloisuus, yksikohteisuus, voitto aisteista ja sopivuus Itsen ”näkemiseen” (tai oivaltamiseen) (2.41). Olen käyttänyt tässä ekāgrya-sanasta käännöstä ”yksikohteisuus”, keskittyneisyyden sijaan (vrt. Broo 2010), koska ekāgrya ja dhārana eivät ole synonyymeja vaikka linkittyvätkin erittäin tiivisti toisiinsa, joten seuraan tässä … Continue readingsutra 2:41

śaucāt svāṅga-jugupsā parair asaṁsargaḥ ॥40॥ Puhtaudesta: vastenmielisyys omia jäseniä kohtaan, ja haluttomuus koskea muihin (2.40). Nyt alkaa viiden niyaman käsittely, joka saa osakseen kuusi sūtraa, johtuen, siitä, että tämä ensimmäinen eli puhtaus jakaantuu kahteen osaan eli ulkoiseen ja sisäiseen. Tämän niyaman saama ”kaksinkertainen” huomio, on … Continue readingsutra 2:40