sutra 2:29

yama-niyamāsana-prāṇāyāma-pratyāhāra-dhāraṇā-dhyāna-samādhayo-‘ṣṭāvaṅgāni ॥29॥ Rajoitukset, määräykset, asento, hengityshallinta, vetäytyminen, keskittyminen, mietiskely ja syventyminen ovat kahdeksan (joogan) osaa (2.29). Patanjali kuluttaa loput tästä toisesta luvusta, ja vielä alun kolmannesta luvusta, näiden kahdeksan “osan” (tai haaran/jäsenen/komponentin) läpikäymiseen. Tässä toisessa luvussa käydään läpi viisi ensimmäistä osaa, joita Patanjali kutsuu “ulkoisiksi” … Continue readingsutra 2:29

sutra 2:28

yoga-aṅga-anuṣṭhānād-aśuddhi-kṣaye jñāna-dīptir-āviveka-khyāteḥ ॥28॥ Joogan osia noudattamalla: epäpuhtauksien hävittyä, tiedon valo erottelukykyyn saakka (2.28). ”Nyt tulee se käytännöllinen osuus”, kommentoi Vivekananda. Samasta syystä Maehle (2006) kutsuu tätä käänteentekeväksi sutraksi teoksen sisällä. Tähän asti on puhuttu pääasiassa joogan tavoitteista, maailmankuvasta, ihmikäsityksestä; mutta myös metodeista, eli käytännöllistä tietoa … Continue readingsutra 2:28

sutra 2:27

tasya saptadhā prānta-bhūmiḥ prajña ॥27॥ Hänen lopullinen ymmärryksensä on seitsenkertainen/seitsenjakoinen (2.27). ”Tätä sutraa ei voi ymmärtää konsultoimatta Vyasaa”, aloittaa Maehle. Tämä on esimerkki sutrasta, josta on olemassa jopa täysin päinvastaisia tulkintoja, ja vieläpä täysin päinvastaisten tulkintojen ”eksoottisia” sekoituksia. Emme voi todellakaan olla varmoja, mitä Patanjali … Continue readingsutra 2:27

sutra 2:26

viveka-khyātir-aviplavā hānopāyaḥ ॥26॥ Keskeytymätön erottelukyky on välttymisen menetelmä (2.26). Sutrassa 16 totesimme, että joogafilosofia käsittelee neljää aihetta (ks. myös Broo 2010, sutra 2.15): vältettävä, vältettävän syy, välttyminen ja välttymisen menetelmä – jossa on siis kaikuja  buddhalaisuuden neljästä jalosta totuudesta. Sutra 16 käsittelee näistä ensimmäistä toteamalla: … Continue readingsutra 2:26

sutra 2:25

tad-abhāvāt-saṁyogābhāvo hānaṁ tad dr̥śeḥ kaivalyam ॥25॥ Kun se häviää, yhteys häviää; tämä välttyminen on näkijän erillisyys (2.25). Kun se syy eli tietämättömyys häviää, sen mukana häviää purushan ja prakritin yhteys ja siihen liittyvät samaistumiset. Tästä yhteyden välttymisestä seuraa purushan lopullinen erillisyys prakritista eli kaivalya – … Continue readingsutra 2:25

sutra 2:24

tasya hetur-avidyā ॥24॥ Sen syy on tietämättömyys (2.24). Purushan ja prakritin yhteyden syy on siis tietämättömyys. Joogan projektin – tai vapautumisen kannalta – tarkemmin sanottuna, purushan eli ”todellisen itsen” samaistuminen cittan modifikaatioihin eli mieleen on se syy ”elon orjuuteen, elon korjuuseen”. Toisin ilmaistuna, tietoisuuden-sellaisenaan samaistuminen … Continue readingsutra 2:24

sutra 2:23

svasvāmi-śaktyoḥ svarūpoplabdhi-hetuḥ saṁyogaḥ ॥23॥ Yhteys on syy omistetun ja omistajan voimien luonteen kokemiseen (2.23). Joogafilosofian mukaan purushan ja prakritin (osin käsittämätön) yhteys on se syy näiden kahden – dualistisen maailmankuvan – perustekijän todellisen luonteen kokemiseen; ja ylipäätään, että siihen oivallukseen on edes mahdollisuus. Useinhan herää … Continue readingsutra 2:23

sutra 2:22

kr̥tārthaṁ pratinaṣṭaṁ-apy-anaṣṭaṁ tadanya sādhāraṇatvāt ॥22॥ Vaikka se on hävinnyt päämääränsä saavuttaneelle, se ei ole hävinnyt, koska se on muille yhteinen (2.22). Se, eli prakriti (luonto tai kosmos), lakkaa olemasta vapautuneelle mielen palautuessa prakritiin. Asian ajatellaan olevan näin, koska vapautuminen on pysyvä, ja Patanjalin joogafilosofiassa ”henkilökohtainen”. … Continue readingsutra 2:22

sutra 2:20

draṣṭā dr̥śimātraḥ śuddho-‘pi pratyaya-anupaśyaḥ ॥20॥ ”Näkijä” on vain ”näkeminen”; vaikka on puhdas, hän heijastaa havaintoja (2.20). Neo-Vedanta-pioneeri Vivekananda aloittaa kommentaarinsa osuvasti toteamalla: ”Tämä on taas Sāmkhya-filosofiaa”. Purusha vain on. Puhdas tietoisuus. Passiivisesti. Ja se näkee. Hariharaanandan kommentaarin englanniksi kääntänyt Mukerji sanookin, että ”näkeminen vain tapahtuu”; … Continue readingsutra 2:20