sutra 3:52

kṣaṇa-tat-kramayoḥ saṁyamād viveka-jaṁ jñānam ॥52॥ Hetken ja niiden sarjaan kiinnittymisestä: erottelusta syntyvä tieto (3:52). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstren kommentaari on sivun mittainen, joten tyydyn vain referoimaan sitä: Niin kuin pienin mahdollinen objekti on ‘atomi’ (aṇu), samoin lyhin mahdollinen aika on ‘hetki’ (kṣaṇa). Toisin sanoen, se … Continue readingsutra 3:52

sutra 3:51

sthāny-upanimantraṇe saṅga-smayākaraṇaṁ punar aniṣṭa-prasaṅgāt ॥51॥ Asemanhaltijoiden kutsuessa tulisi välttää kiintymystä ja ylpeyttä, koska epätoivotut asiat saattavat toistua (3:51). ”Sthānin” käännetään usein sanoilla ‘taivaalliset olennot’, mutta ‘asemanhaltija’ on kirjaimellisempi käännös, siinä missä ‘taivaalliset olennot’ ehkä kuvaavampi käännös. Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre on tämän sutran kohdalla sen … Continue readingsutra 3:51

sutra 3:50

tad-vairāgyād api doṣa-bīja-kṣaye kaivalyam ॥50॥ Ja takertumattomuudesta siihen: häiriöiden siementen kadotessa, erillisyys (tai vapautus) (3:50). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Kärsimyksen, ja siitä johtuvien toimintojen, vaimentuessa, joogi oivaltaa erottelukyvyn olevan buddhille luontainen; ja buddhiin samastuminenkin on hylättävä, koska vain purusha on muuttumaton, puhdas, ja erillinen kirkkauden … Continue readingsutra 3:50

sutra 3:49

sattva-puruṣānyatā-khyāti-mātrasya sarva-bhāvādhiṣṭhātr̥tvaṁ sarva-jñātr̥tvaṁ ca ॥49॥ Sille, joka näkee eron kirkkauden ja purushan välillä: kyky hallita kaikkia ja kaikkitietävyys. (3.49). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Kun sattva, vapautettuna rajasin ja tamasin turmeluksesta, saavuttaa täydellisyyden ja muuttuu läpinäkyväksi, siinä täydellisessä kirkkauden ja selkeyden tilassa, joogin mieli on vakiintunut … Continue readingsutra 3:49

sutra 3:48

tato mano-javitvaṁ vikaraṇa-bhāvaḥ pradhāna-jayaś ca ॥48॥ Siitä ajatuksen (tai mielen) nopeus, riippumaton aistitoiminta, ja voitto alkuaineesta (3:48). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Ajatuksen nopeus tarkoittaa sitä, että keho savuttaa korkeimman mahdollisen nopeuden. Riippumaton aistitoiminta tarkoittaa kykyä aistia asioita suuntautuen haluttuun objektiin halutussa paikassa tai ajassa kehon … Continue readingsutra 3:48

sutra 3:47

grahaṇa-svarūpa-asmitā-avaya-arthavattva-saṁyamāt-indriya jayaḥ ॥47॥ Kokemiseen, olennaiseen, minätunteeseen, koostumukseen ja tarkoitukseen kiinnittymisestä: voitto aisteista (3:47). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstren käännökset poikkeavat aika lailla toisistaan, ja ovat sen verran sekavia, että tyydyn tässä ensin referoimaan omin sanoin Hariharānandaa, joka tiivistää ensimmäisen kommentaarit sisältämät asiat kiitettävän selkeästi: (1) Aistit … Continue readingsutra 3:47

sutra 3:46

rūpa-lāvaṇya-bala-vajra-saṁhananatvāni kāya-saṁpat ॥46॥ Kauneus, suloisuus, voima ja timantinkovuus ovat ‘kehon täydellisyys’ (3:46). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Hänen täydellistynyt kehonsa on miellyttävä silmälle, puoleensavetävä, täynnä voimaa ja peräänantamaton.” (ks. esim. Bangali Baba; Hariharānanda; Woods.) Tutkija-kommentaattori Bryant osaa kertoa, että yksikään klassinen kommentaari ei selitä tätä tämän … Continue readingsutra 3:46

sutra 3:45

tato ‘ṇimādi-prādurbhāvaḥ kāya-saṁpat tad-dharmānabhighātaś ca ॥45॥ Siitä, pienemisen ja muiden ilmaantuminen, keho täydellisyys ja vapaus niiden ominaisuuksien häirinnästä (3:45). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”(1) Pieneneminen (animā) on sitä, että voi muuttua jopa atomin (anu) kokoiseksi. (2) Keventyminen (laghimā) on sitä, että voi keventyä (äärimmilleen). (3) … Continue readingsutra 3:45

sutra 3:44

sthūla-svarūpa-sūkṣmānvayārthavattva-saṁyamād bhūta-jayaḥ ॥44॥ Karkeaan (muotoon), olennaiseen (muotoon), hienovaraiseen (muotoon), yhdistävään (tekijään) ja tarkoitukseen kiinnittymisestä: voitto elementeistä (3:44). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre tarjoaa tässä sen verran pitkän kommentaarin, että en lähde sitä kääntämään, vaan käsittelen tätä enemmän Broon (2019) ja Bryantin (2009) kommentaarien kautta. Näistä ensimmäinen … Continue readingsutra 3:44

sutra 3:43

bahir akalpitā vr̥ttir mahāvidehas tataḥ prakāśāvaraṇa-kṣayaḥ ॥43॥ Ulkopuolinen, ei kuviteltu toiminta on suuri ruumiittomuus. Siitä: valon peitteen katoaminen (3:43). Sri Patanjala Sānkhya-pravacane Yoga-shāstre: ”Keskittymisen muotoa, jossa mieli keskittyy johonkin kehon ulkopuoliseen, kutsutaan ruumiittomaksi (tai ruumiittomuuteen) keskittymiseksi (videha-dhāranā). Tämä ruumiiton keskittyminen, jos se tapahtuu kuvittelemalla, pysyen … Continue readingsutra 3:43